Täällä ei turhaan vetkutella rikollisten tuomitsemisen kanssa. Tänään uutisissa kertoivat kidnappaustapauksesta joka oli sattunut Sichuanin maakunnassa moottoritiellä tai siellä olivat ainakin saaneet tuon kidnappaajan panttivankeineen kiinni. Siinä sitten poliisit heitä piirittämään ja lopuksi kuula kalloon tuolle kidnappaajalle. Naispuolinen panttivanki saatiin onneksi onnellisesti vapautettua. Yleisöä oli tapahtumapaikalla kiinalaiseen tyyliin, runsaasti, eikä heitä turhaan hätistelty kauemmaksi tai aluetta poliisien toimesta mitenkään rajattu. Katsojat menivät niin lähelle kuin uskalsivat, olihan siellä molemmilla osapuolilla kuitenkin tuliaseet ja kovat piipuissa. Ja koko tapahtuma näytettiin laukauksineen päivineen televisiosta. Pelastettu panttivanki tietysti talutettiin kameran edestä joten tunnistaminen ei ollut ollenkaan vaikeaa, jos siis hänet tunsi. Tuskinpa häneltä lupaa tuohon kysyttiin ja tuskinpa omaisia asiasta ensin informoitiin. Siinä sitä onkin lasten kiva katsoa kun itkevää äitiä talutetaan pitkin moottoritietä. Tai vanhempien huomata lapsensa olleen tukalassa tilanteessa tai vaikka puolison näkevän telkkarista miten siippaa vapautetaan.

Itse olen ollut pari päivää muissa maailmoissa. Perjantaina teki remonttiryhmä taas kotikäynnin ja vaihtoivat keittiöön pöytätason, tiskialtaan sekä hanan. Monen tunnin aherruksen jälkeen ja siivoojan selvittyä kaaoksen puhdistamisesta oli jäljellä vain karmea haju. Olivat sitten käyttäneet jotain formaldehydiä tai muuta myrkkyä sisältävää kemikaalia remontoidessaan. Arvatenkin tuli pää kipeäksi, mutta lisäksi turposi naama, meni pää sekavaksi, tuli ripuli ja nukutti niin perusteellisesti. Toisena yönä tosin ei nukuttanut ollenkaan kun pää oli niin tavattoman kipeä, ettei unesta tullut mitään. Niinpä nukuin parvekkeella muutaman tunnin, onneksi on itikkaverkot molempien parvekkeiden ympärillä. Ja tänään kun on kaikki ovet olleet selkosen selällään läpi päivän, alkaa haju hellittää, eikä päätäkään enää kivistä. Jospa tämä tästä.