Ensimmäistä kertaa Kiinassa näin mieleltään järkkyneen henkilön joka vaelteli kotiseutunsa kaduilla omissa maailmoissaan. Kylähulluiksi heitä toiset kutsuvat. Tämä jo hetken elämää nähnyt mieshenkilö kyykki kadun varressa resuisissa vaatteissaan. Hauras pitkähkö vitivalkoinen tukka oli puhdas, mutta jäänyt ainakin tuona aamuna kampaamatta. Hentoinen olemus tuntui hieman epävakaalta ja liikkeet olivat kaikin puolin verkkaisia osittain jopa nykiviä. Kädessään miehellä oli leikkipyssy jolla hän ampui ohiajavia autoja. Hän ei pelkästään osoitellut autoja pyssyllään vaan ahkerasti painoi liipaisinta kerta toisensa jälkeen. Toivottavasti hän ei koskaan pääse käsiksi oikeaan aseeseen.

Onkohan minussakin kylähullun aineksia kun mielestäni nämä kukkaset tuijottivat - molemmilla kaksi silmää, hiukset sojottamassa ja tikkuvartalo