Etninen Singapore

Tällä kertaa kaupungissa vieraillessamme kiersimme Singaporen etniset kaupunginosat. Ensimmäisenä Little Indian basaarit ja kujat jonka jälkeen suuntasimme Kampong Glamiin. Kampong Glamin alueelta bongasimme rentouttavan jalkahieronnan jota piti heti kokeilla. Tuttu kiinalainen konsepti toimi Singaporessakin ja jälleen jaksoi kulkea kaupungin katuja eteenpäin. Malaijikulttuurin museoon eksyimme vahingossa. Vanhassa Johoren Sulttaani Hussain Shah:n palatsissa (Istana Kampong Glam) sijaitseva museo ei suuren suuri ole, mutta kertoo paikallisesta historiasta sekä nykypäivästä. Museon läheisyydessä sijaitseva moskeija oli harmiksemme suljettu.

Arab Streetin päästä löysimme ruotsalaisen kahvilan nimeltä Fika. Pitihän sitä ihan periaatteesta kannattaa. Kahvila on perustettu vajaa kaksi vuotta sitten. Omistaja on singaporelainen muslimiherra, kahvilanpitäjäpariskunnan emännän isä. Kahvilaa pitää ruotsalais-singaporelainen pariskunta. Ruotsalainen nuorimies muutti noin 4 vuotta sitten Sundsvallista Singaporeen, tapasi tulevan vaimonsa ja jäi sille tielle. Molemmat kahvilanpitäjät ovat ammatiltaan graafisia suunnittelijoita, mutta ensin uranvaihdon teki emäntä isännän toimiessa vain asiantuntija-apuna ruotsalaisia ruokia listalle valittaessa. Emännän raskauden myötä uraa vaihtoi myös isäntä. Nyt lasta odottava pariskunta työskentelee yhdessä, emäntä keittiössä ja isäntä salin puolella. Alun tiukan ruotsalaisuuden jälkeen on kahvila-ravintola löytänyt linjansa kansainvälisestä ruotsalaisuudesta muslimimaulla höystettynä. Heiltä saa mm. lihapullia, pyttipannua, ohukaisia kermavaahdolla, porkkanakakkua ja kookospalloja. Testasimme ohukaiset, porkkanakakun ja kookospallot. Suun kostukkeeksi saimme Herrljungan siideriä. Ohukaiset ja porkkanakakku maistuivat ruotsalaisilta, mutta kookospallojen maku oli onnistuneesti kansainvälistetty. Vaikkei Singaporessa välttämättä ruotsalaisuutta etsi eikä kaipaa, on kahvila miellyttävä paikka poiketa.

Kaupungin kiertelyn täyttämä lauantai kului siivillä. Ehdimme kaiken turisteilun lisäksi lounastamaan tuttavaperheen kanssa kansalliskirjaston edessä olevassa kahvilassa. Illalliselle päädyimme Chinatownin takana sijaitsevalle kukkulalle Broth-ravintolaan. Heidän seinänsä oli täynnä kunniakirjoja kulinaarisesta osaamisesta eikä keittiö tuottanut meille pettymystä. Kolmen ruokalajin illallinen suorastaan suli suussa. Sen jälkeen oli aivan pakko suunnata Chinatownin ilta-/yömarkkinoille Uuden Vuoden rihkamaa hypistelemään. Punainen ja kulta loistivat kojuissa, raketit paukkuivat ja äänekkäät ihmiset tungeksivat kaduilla. Vaikka kiinalaiseen Uuteen Vuoteen onkin vielä matkaa, on juhlakausi jo avattu.