Päivä alkoi sitten lyhentyä, eipä huomaa täällä. Pimeää tulee seitsemältä ja aamulla valkenee kuudelta, siis karkeasi ottaen. Turha edes unelmoida valkeista kesäöistä. Kovin on tummaa, kuumaa ja kosteaa, iltaisin. Aamuaurinko sentään valaisee, silloin kun valaisee. Myös salamat valaisevat välillä, tosin vain hetkellisesti, mutta sitäkin kirkkaammin. Ja ukkosia täällä on tasaiseen tahtiin. Riittää valoa ja vettä.

Nyt kun on tämä asunto ja saa tepastella huoneesta toiseen, on mukava katsella eri ilmansuuntiin erilaisia maisemia. Yhteen suuntaan naapurina on ala-aste. Aamuisin lapset alkavat valua koululle jo kl.7. Itse lähden töihin kl.8 ja silloin pihasta kuuluu jo melkoinen pulina kun lapsia vilistää joka suuntaan sinisissä koulupuvuissaan. Toiseen ilmansuuntaan näkyy vuoren rinteellä oleva omakotialue, sekalainen seurakunta erikokoisia rakennuksia, sopivasti eri suuntiin rakennettuina. Ei ole turhan tarkkaa tämä kaavoitus. Vain yksi yhdistävä tekijä löytyy kaikista, punatiilinen katto. Kolmas ilmansuunta paljastaa kerrostaloja toisensa jälkeen, puutarhat katoillaan ja pyykit parvekkeilla kuivumassa. Kaikki kuuluvat periaatteessa samaan alueeseen vaikka sijaitsevatkin eri kortteleissa ja ovat kovasti erinäköisiä.