Eli jos onnistun siellä, onnistun missä paikassa tahansa. Aika näyttää pitääkö paikkansa, mutta mukavaa oli niin töissä kuin vapaallakin, New Yorkissa. Rajoitetun vapaa-ajan vuoksi valitsimme tämänkertaiselle visiitillemme teeman, ”elokuvista tutut paikat”. Noita kuuluja paikkoja ei kannata parhaaseen turistiaikaan lähteä koluamaan ellei halua kuluttaa suurinta osaa ajastaan jonoissa, mutta tammi-helmikuun vaihde ei todellakaan ole kuuminta turistiaikaa. Joten saimme kävellä kohteeseen kuin kohteeseen ilman jonottamista. Matalasesongista huolimatta saimme nauttia auringosta päivittäin, tosin hyytävässä kylmyydessä ja hiuksia repivässä tuulessa. Ei haitannut. Turisteilun tehokkuus vei mennessään enkä pidä mahdottomana palata kaupunkiin samaan vuodenaikaan vaikka seuraavana vuorossa taitaakin olla kesäpiknik keskuspuistossa polkupyöräretken lomassa, ei tosin tänä kesänä.

Jopa 9/11 muistomerkille (syyskuun yhdennentoista päivän tragedian tapahtuma-alue) pääsi suoraan kävelemällä ja ilman etukäteen rekisteröintiä ja vieläpä ilman lippua. Lipun antoi meille käteen ystävällinen hymyilevä poliisi, valtavan aution jonotusalueen edustalla, maksutta. Kassin tarkastajakin vinkkasi vain menemään eteenpäin, eikä jaksanut perehtyä mitä olkalaukkuni piti sisällään. Metallinpaljastimen läpi sentään saimme kulkea. Massiiviset, uskomattoman painostavat ja negatiivista energiaa huokuvat suihkulähteet olivat vaikuttavat. Tosin pohjoinen lähde oli pysäytetty ja vain eteläisen lähteen vesi vajosi mustaan lohduttomaan tyhjyyteen. Kylmän ilman vuoksi vesi muodosti suihkulähteen seinustoille valkoisia huurteita, vaikkei virallinen lämpötila näyttänytkään miinusasteita. Lienevätkö lämpömittarit olleet epäkunnossa vai maanpinnan alapuolella sijaitseva suihkulähde kylmempi kuin sitä ympäröivä puisto ja kaoottinen rakennustyömaa. Tuo rakennustyömaa sulkee suihkulähteet syleilyynsä niin tehokkaasti, että koko alueesta jää mieleen valtava sekasotku. Tulevaisuudessa alueella tulee olemaan Yhdysvaltain korkein rakennus WTC1. Lisäksi rakenteilla on WTC Esittävän Taiteen Keskus, WTC2, WTC Liikennekeskus, WTC3, WTC4 ja Museo. Alueeseen kuuluvat myös WTC7, Memorial (muistoalue suihkulähteineen) ja Liberty Park (Vapauden Puisto). Melkoinen muurahaispesä siis kuhisee tällä hetkellä muistoalueen ympärillä.  

Suihkulähteiden lähellä sijaitseva pikkuinen kirkko, St. Paul's Chapel, joka toimi pelastustyöntekijöiden lepo- ja taukopaikkana, kriisikeskuksena, jopa ensihoitohuoneena, oli sekin lähes tyhjä vierailijoista. Vessoihin ei ollut jonoja ja ne olivat siistejä, jota mielessämme kiittelimme. Muistoesineiden kasoja pääsi tutkimaan kosketusetäisyydeltä, muistokirjeitä ja löytymättä jääneiden etsintäilmoituksia sai tavata niin kauan kuin jaksoi, ei hengittänyt kukaan niskaan. Tosin emme niitä jaksaneet pitkään lueskella. Sillä koskettavuudestaan ja järkyttävyydestään huolimatta tapahtuma oli ja on meille onneksi melko kaukainen, sillä emme menettäneet läheisiämme kyseisessä turmassa. Sen verran lähellä tapahtumaa kuitenkin olimme, että New Yorkissa piipahdimme vain vajaa kuukausi katastrofin jälkeen. Alueelle tai sen läheisyyteen emme tuolloin edes yrittäneet päästä vaan otimme sillä kertaa auton kentältä ja pyyhälsimme suorinta tietä kohti Niagaran putouksia. Nyt päätimme alueella käydä ja kävimmekin.

 

Toisen tuhoutuneen WTC-tornin paikalla oleva Eteläinen Suihkulähde jonka painostava tunnelma ei välity kuvaan 

 

9/11-muistoesineitä St. Paul's Chapel:ssa 

 

Paloportaita ja kujia pitkin juostaan monissa elokuvissa ja kujan päässä on tietenkin suljettu portti 

 

Tämä hassunkurinen pikkuauto ei elokuvien sankari ole, mutta takana seisovan kaltaisia arvokuljetusautoja ryöstellään monessakin filmissä

 

NYPD eli paikallinen poliisiasema Times Squarella