Kiinalaisetkin pitävät makeasta. Erityisesti täällä etelässä tykätään hieman imelästä ruoasta. Sokerittomia ja tummia leipiä on turha etsiä. Jopa sokerittomien kaurahiutaleiden löytäminen on välillä vaikeaa. Kaupassa on hyllykaupalla kaurahiutaleita joihin on lisätty joko maitoa ja sokeria tai vain sokeria. Puhtaat hiutaleet ovat yleensä tuontitavaraa ja paljon kalliimpia kuin nuo lisäaineelliset tuotteet. Tässä kohtaa herää epäilys mitähän nuo lisäaineelliset oikein sisältävät kun pidemmällä valmistusprosessilla saadaan aikaan halvempaa tavaraa. Mutta makeaa löytyy moneen lähtöön. Toki täkäläiset makeat poikkeavat meidän karkeista. Kiinalaiset eivät juurikaan syö suklaata (tosin nykynuoret muuttavat kulutusmalleja vauhdilla), salmiakkia ei tunneta ja meidän tuntemat irtokarkit ovat ulkomaalaisten tuomia uudistuksia. Perinteisiä kiinalaisia makeisia ovat erilaiset sokereista ja luonnollisista mausteista tehdyt karkit. Myös seesaminsiemenistä tehdään makeisia, vähän halvan makuisia, siis sen syötävän ei arvon. Näiden perinteisten makeisten rinnalle on tullut lukematon määrä tytiseviä geelejä ja makeita leivonnaisia. Konditorialiikkeitä löytyy joka kylästä ja isommista kaupungeista ylellisiä kahviloita omine herkkuineen.


Pasticceria COVAn lasitiski notkuu toinen toistaan herkullisemman näköisistä leivonnaisista (Xintiandi, Shanghai)


Viimeviikonloppuna Shanghaista mukaan lähtivät tällaiset herkut eli Westin hotellin monen maun Macarones, jo pelkästään värikirjosta tulee hyvälle tuulelle