Eilen lentokoneessa luin Air Chinan asiakaslehdestä pitkän jutun sekä Suomesta että Ruotsista.

Ruotsia käsittelevässä, 8 sivua pitkässä artikkelissa keskityttiin selventämään Ruotsin sosiaaliturvajärjestelmää. Sen jälkeen oli vielä 3 sivun juttu jossa toimittaja otti vahvasti kantaa kyseenalaistaen Ruotsin järjestelmän. Jutussa otettiin esille kaksi esimerkkiperhettä, Andersonit ja Anmanit. Andersonien perhe koostui isästä, äiti Camillasta ja lapsista Karl, Hans ja Anna. Anna oli vastasyntynyt. Anmanien perheeseen kuuluivat isä, äiti ja kolme lasta. Andersonien isä oli juuri joutunut työttömäksi ja äiti oli vanhempainlomalla. Molemmat saivat tukea 80% viimeisimmistä tuloistaan + lapsilisää 3.754,- kolmesta lapsesta yhteensä. Lisäksi lapset saivat maksuttomat neuvolat, lääkärit, rokotukset sekä ruokailut tarhassa ja koulussa. Mikäli lapset olisivat asuneet kaukana koulusta, olisi myös maksuton koulukuljetus järjestetty. Vanhin Karl oli juuri saanut koulusta oman maksuttoman Mac-tietokoneen. Myös koulu oli maksuton vaikka päiväkodista pitikin maksaa 3% vanhempien tuloista (oma huomautukseni: jokin katto tähänkin täytyy olla) tosin työttömien lapsille päiväkoti on maksutonta. Ja ettei ilo tähän loppuisi, oli molemmilla vanhemmilla mahdollisuus hakea valtion opintotukea aina 54 ikävuoteen saakka. 7.500,- suuruinen tuki koostuu 2,500,- opintorahasta ja 5.000,- opintolainasta jota maksetaan takaisin 4% tulevasta vuotuisesta palkasta. Ellei opintolainaa ole ehtinyt maksaa takaisin eläkkeelle jäämiseen mennessä saa maksamattoman osan anteeksi. Isä oli myös välittömästi työttömäksi jäätyään rekisteröity valtion työvoimarekisteriin joka automaattisesti ilmoitti isälle uusista mahdollisista työpaikoista joten uuden työn saantia ei kiinalaislehden toimittaja pitänyt kovin hankalana. Varjopuolena kattavalle järjestelmälle pidettiin korkeita veroja ja sosiaaliloisia. Artikkelissa nostettiin esille, että erityisesti maahanmuuttajat käyttävät systeemiä hyväkseen ja elävät pelkästään valtion rahoilla haluamattakaan tehdä töitä. Toinen esimerkkiperhe Anmanit edustivat tätä ryhmää. He saivat valtiolta maksuttoman 3 makuuhuoneen asunnon ja 5.000,- talousrahaa. Lisäksi tilille tuli 3.754,- lapsilisää ja 7.000,- sosiaaliapua jokaista aikuista kohden. Myös Anmanit olivat oikeutettuja valtion opintotukijärjestelmään opiskellakseen ruotsinkieltä. He olivat haluttomia hakemaan töitä koska jos toinenkin vanhemmista olisi mennyt töihin olisivat he menettäneet kaikki tukiaiset (maksuttoman asunnon, talousrahat ja sosiaalituen). Artikkelissa väitettiin, että monet maahanmuuttajat eivät halua töihin vaan elävät mieluummin valtion tukien varassa. Siinä myös painotettiin Andersonien töissä käydessään tienanneen huomattavasti Anmaneita enemmän, mutta verojen jälkeen käytettävissä olevat tulot molemmilla perheillä olivat erittäin lähellä toisiaan. Toimittaja kysyi, voiko tuollainen järjestelmä olla oikeudenmukainen ja totesi järjestelmän houkuttelevan väärinkäytöksiin.

Huom! Kaikki tekstissä mainitut rahasummat ovat Ruotsin kruunuja. Karkeasti saat eurot jakamalla kymmenellä (tarkka kurssi tällä hetkellä 8,93).

Suomea käsittelevässä 6 sivuisessa artikkelissa kerrottiin perheen hyvinvoinnin olevan suomalaisille rahaa tärkeämpää. Suomalaisia kehuttiin innokkaiksi ulkonaliikkujiksi ja ympäristönsuojelijoiksi. Viikonloppuisin ja lomilla halutaan nauttia luonnosta josta 70% on metsiä. Suomalaisten uskottiin nauttivan rennosta ja yksinkertaisesta elämästä. Toimittaja kertoi myös ensivaikutelmastaan saapuessaan, hänen mukaansa, maailman parhaaseen sosiaaliturvan ja turvallisuusjärjestelmän maahan. Lentokentällä ei ollut mitään hulinaa, suurin osa ihmisistä luki, vain pari nuorta paria kuiskivat keskenään. Toimittaja kehui Suomen koulutusjärjestelmää innovointiin kannustavaksi ja kertoi tekniikan alan patentteja haettavan vuosittain tuhansia. Lisäksi artikkelissa mainittiin Forbes-lehden, heinäkuussa 2010, listanneen Suomen maailman toiseksi onnellisimmaksi maaksi. Lokakuussa 2010 News Week puolestaan oli listannut Suomen maailman parhaaksi maaksi asua. Lopuksi toimittaja kirjoitti Suomessa olevan 1.800 saarta ja 1.800 järveä. Kovin olivat erilaiset kirjoitukset kahdesta Pohjolan maasta, toistensa naapureista.

Hyvää mainosta Suomelle, ei niin mairittelevaa Ruotsille.

Air Chinan asiakaslehti jota lennolla ehdin lueskella

Kriittinen artikkeli ruotsalaisesta sosiaaliturvajärjestelmästä

Suomalaisia kehuva kirjoitus, jonka kirjoittaja oli myös ruotsalaisista kertovan jutun takana