Pari päivää esiäitien mailla ja jälleen matkalla takaisin lahden toiselle puolelle. Tuntuu kuin juuri olisin tullut ja taas olen menossa. Aika menee niin nopeasti kun on mukavaa. Ihana välillä päästä käymään paikoissa jotka tulivat niin tutuiksi lapsuudessa. Vaikka elämä etenee ja paikatkin muuttuvat ei muistoja vie pois mikään vaan ne palaavat mieliin aina uudelleen. Lapsuuden joulut isovanhempien luona, kauppareissut lähikauppaan jossa vielä palvelu tiskin takana, hiihtäminen isovanhempien puutarhan ympäri, toripäivät, kortinpeluu, ryynimakkara… muistoja on monia. Olen onnekas kun minulla edelleen on yksi isovanhemmistani elossa jakamassa ja kirkastamassa noita muistoja.

Ryynäri eli ryynimakkara