Kävimme huollattamassa moottoripyörämme ennen pääsiäistä siinä toivossa, että pyhinä pääsemme ihanassa auringonpaisteessa ajelemaan ensimmäiset pidemmät reissut. Toisin kävi. Pääsiäinen oli kylmä ja osittain myös sateinen. Aprillipäivänä rakeina satanut lumikaan ei sulanut maasta moneen päivään kun yöt olivat pakkasen puolella. Keskityimme siis muihin askareisiin.
 
Pitkänäperjantaina saimme tyttären perheineen luoksemme. Päivä vietettiin yhdessä touhuten ja hyvin syöden, moneen kertaan. Jälkiruokapöytää koristi sekä pasha että baba. Tosin minulla ei ole sen enempää pasha kuin baba muottiakaan joten ulkonäöllisesti nuo herkut olivat kovasti mukailtuja. Makuun ei onneksi ulkonäkö vaikuta. Pasha tehtiin kevyellä reseptillä joten sitä sai syödä hyvällä omallatunnolla. Babat koristeltiin yhdessä ja ylijääneet lähtivät tuliaisina tyttären kotiin.
 
Pääsiäislauantaina tulivat tyttärenpojat mummilaan yökylään. Vanhempansa päästettiin pitkästä aikaa yhdessä iltaa viettämään. Mummilan porukka otti illan rauhallisesti ja pojat olivat pedeissään jo kahdeksalta. Sunnuntaina jaksettiin sitten nousta aikaisin leikkimään ja suklaamunia aarrekartan kanssa etsimään. Hyvin löytyivät aarteet vaarin kanssa karttaa lukien ja talon läpi kulkien.
 
Toisena pääsiäispäivänä eli maanantaina kävimme vaarin ja Willen kanssa sirkuksessa. Edellisestä kerrasta olikin aikaa. Ja Willelle kerta oli elämänsä ensimmäinen. Klovni ei jaksanut naurattaa, eihän sitä viitsinyt edes katsella. Willen mielestä kaatuilu ja kompastelu ei ollut ollenkaan hauskaa. Hän jaksoi myös kertoa asiasta moneen kertaan vielä kotonakin, kun klovni oli niin hölmö. Myös trapetsitaiteilijat saivat pienen miehen kääntymään poispäin. Liekö olleet liian hurjia. Niitä ei kuitenkaan katsottu vaan siinä kohtaa tuli pissahätä jota piti lähteä toimittamaan, tyhjin tuloksin.